Laps olen köyhän kauniin karjalan
nyt vaikka vierahissa vaellan
siel äiti tuuditti mun kehtoain
ja laulut laatokan mä kuulla sain

kun tyyni milloin oli pinta veen
ma kuulin niin kuin soinnut kanteleen
kun myrsky sai, löi aallot rantoihin
ma niitä pelkäsin ja rakastin

sinne, sinne kaipaan ain
missä kerran kehdon sain
pois täältä kaipaan kotiin karjalaan

(Отсутвует здесь, а в оригинале есть ещё: 

Laps olen köyhän kauniin karjalan
vaan perinnön sain kaikkein kalleimman
sain laulun soiton lahjan sydämeen
en niitä vaihtais onneen maaliseen

kun kaipaus saa mielen murheeseen
teen lauluun [bad word] sävelen
kun ilon riemun vuoro milloin saa
se myöskin lauluissani kajahtaa

silloin joulu aina ois
onnen rintaani se tois
jos pääsisin taas kotiin Karjalaan.
)