Me harvat, me kunnian miehet
seisomme valtaajaa vasten
On verellä piirretty rajamme tähän
se pitää kuin otteemme rautainen

Siis heittäytyy tielleni mies
joka kuullut on marssini äänet
Johtavat veriset jäljet luokseni
roihuavat kylät jätän taakseni

Ei välttyä voi mies kohtaloltaan
mutta seurassa hyvässä kuolla saan
Nyt aikani on olla peloton

Voin vain tarttua miekkaan
ja uskoa joukkomme voimaan
Viimeistelen tien hurmeisen

Ha! Et pysäyttää voi jumalaa
käyt seipäällä sutta kaatamaan
joukkoni marssii selkäsi taa
sinut ja miehesi tuhotaan

Nyt näen sen, loiston sankarhenkien
seison joukossa perääntymättä taistelleiden

Voin vain tarttua miekkaan
ja uskoa joukkomme voimaan
Hyvästelen tien hurmeisen

Kuole taistellen
kuole lailla sankarten
lailla suurmiesten