Nдin kun kerran rakkauden talossa
Nimittдin nдin varjoja rakkauden valossa
Yцlla sдnkyyni hiipi yksi, tunsin aamulla riivityksi
Sydдmeni, se meni haavojaan nuolemaan

Hei, nдin menoina tuloni kaupunkiin
Kun keikuin enoina veneissд pelti kii

Kun kaljaa itseltд pummasin
Pдivдkirjoista pдiviд kummasin
Tuntui kuin olisin syntynyt kuolemaan

Lensin matalla, liian matalalla,
Voi tцrmдtд johonkin, niellд koukun ja kohonkin
Nousin ylemmдksi ja kaikki hidastui
Muuttui pieneksi, ymmдrrдn, koska nдen nyt enemmдn

Kun maa on roudassa, mieli tekee seuraa
Kun routa on mennyt, mielikin mennд saa
Silloin sydдmen halusta, rakastun ja aloitan alusta
Ja ympyrд katkeaa, alkaakseen uudestaan

Lensin matalla, liian matalalla,
Voi tцrmдtд johonkin, niellд koukun ja kohonkin
Nousin ylemmдksi ja kaikki hidastui
Muuttui pieneksi, ymmдrrдn, koska nдen nyt enemmдn

Lensin matalla, liian matalalla,
Voi tцrmдtд johonkin, niellд koukun ja kohonkin
Nousin ylemmдksi ja kaikki hidastui
Muuttui pieneksi, ymmдrrдn, koska nдen nyt enemmдn

Lensin matalla, liian matalalla,
Voi tцrmдtд johonkin, niellд koukun ja kohonkin
Nousin ylemmдksi ja kaikki hidastui
Muuttui pieneksi, ymmдrrдn, koska nдen nyt enemmдn