Joo, mä tiedän, on veden pinta kaukana 
 en nää pohjaan, en näe onko sen alla 
 haukia tai haita 
 jotka mut voi kerralla hotkaista 

 mut sä näät pintaakin syvemmälle
 sä viet mukaan 
 saat minut uskaltamaan sun kaa 
 niin vaarallisesti
 en oo koskaan mä sukeltanut 

 Veden pintaa keihään lailla
 halkoo hahmosi jäntevä
 sulava, varma
 vahva, vakuuttava
 vaikuttava 

 niin sä viet varmalla otteellasi
 aina vaan kauemmas rannan 
 turvasta ja mua huimaa ja pelottaa mut 
 siinä sun äänes mua rauhoittaa

 sä saat mun salaisen voiman
 nyt heräämään enää 
 en tahdo piiloon mä juosta 
 en aina takertua, päästän irti nyt 
 aion karata 

 kuuletko kun veden alla mä 
 huudan ääneen sen kaiken 
 ihanan, vapauttavan
 janottavan, kiperän
 pelottavan, uuden