Lapsistain rakkain tää näyttämö on
 Mis kuutamo kujillaan kulkee
 Taipunut havu, kesä hoivassa sen
 Valkomeren niin aavan
 Joka aavekuun siivin
 Saapuu mut kotiin noutamaan

 Päällä talvisen maan hetki kuin ikuisuus
 Mi pienen kissan jakoin luokseni hiipii
 Tääl tarinain lähteellä asua saan mis
 Viulu valtavan kaihon
 Ikisäveltään maalaa
 Laulullaan herättää maan