Ihoni on läpinäkyvä ja kylmä 
Näen sisäelimeni vanhaksi menneet 
Kun otat kädestäni kiinni 
Älä anna kätesi kylmetä 

Minä olen herra mutta en jumalasi
En anna anteeksi, enkä unohda
Kädelläni ei riitä kaikille tilaa
Joiden sisäelimet on vanhaksi menneet

Vaikka palaisin ristillä väärinpäin
En koskaan kiellä sinua rakkain
Tahdon jakaa sen hyvän, sen pahan
Sekä hyvän ja pahan väliltä kaiken
Vielä joskus, joskus jossain
Loistamme kirkkaammin kuin aurinko ja kuu
Eikä kukaan, eikä koskaan, eikä milloinkaan
voi sitä poistaa elän vain sinua varten

Ihosi on läpinäkyvä ja märkä
Näen sisäelimesi vanhaksi menneet
Kun otat kaulastani kiinni
Älä anna minun kylmetä

Vaikka palaisin ristillä väärinpäin
En koskaan kiellä sinua rakkain
Tahdon jakaa sen hyvän, sen pahan
Sekä hyvän ja pahan väliltä kaiken
Vielä joskus, joskus jossain
Loistamme kirkkaammin kuin aurinko ja kuu
Eikä kukaan, eikä koskaan, eikä milloinkaan
voi sitä poistaa elän vain sinua varten