Aikaan aamun niin hämärän
laskee harson pellon päälle.
Pellon yllä hento usva
näyttää Tuonelta tulijat.

Vaeltelee kuultavina
sijattomat sielut tuolla
utuisella pellon päällä,
sumussa hämärän aamun.

Älä eksy usvan alle,
ei Tuonen tiet ole kevyet.
Ututyttö, Terhenneiti
älä piilota pientä lasta.

On pellon sylissä kylmä
aamu usvaisen elämän.
Ei linnut ole herillä,
ei Päivätär päivää näytä.
On hiljaista niin kuin yöllä,
vaikka aamu on käsillä.
Kuuletko tuon kurjen laulun,
se laulu on Terhenneidin.

Hento on sumuinen harso,
honnompi on usvan ääni,
hennoin kaikista utuinen
Ututyuuö, Tuonen tuoja.