Juna vislas just poes Kouvvolasta
 ja se jytkyttelj Kuopijoon päin
 vaunun sillalla yhtä tyttölasta
 minä jututtammaan jootessain jäin

 Niin hohtavat olj helemet niin kaalalla sen
 Ja se punavärj olj huulilla luonnollinen

Refrain:
 Niin kaanis oli ilima
 mutta kaaniimpi oli Hilima
 niin hempeesti helema sillä tuulessa heilahtelj

Refrain 2:
 Voe voe kun sais tuntee
 nuo tuhannet tunteet
 jotka silloin minun sielussain aelahtelj

 Juna Kuopijoon kun tulj asemalle
 siinä tillaukset tehtiin myö niin
 jotta puistoon sen ison koevun alle
 huomenillalla suavuttaisiinj

 Mutta Hilima, tuo Hilima ei tullunnakkaan
 minä iteksein sain jiähä vua uottelemaan

Refrain

Refrain 2