Kasarmimme eessä suuri portti on,
Illan pimetessä jään lyhdyn valohon.
Menneessä jälleen kohdataan, 
ja lyhdyn alla haastellaan,
kuin ennen Liisa pienґ,
kuin ennen Liisa pienґ.

Huomas kaikki heti, meitä katsoessaan,
Etґ lempi yhteen veti, kun yksґ jäi varjo vaan.
Menneessä kaikki kyllä saan, jos lyhdyn alla rakastaa,
Sun kanssasґ Liisa pienґ, 
sun kanssasґ Liisa pienґ.

Iltahuudon hetki liian pian sai, vois tulla kallis retki,
Siksґ nyt jo lähden ain.
Sulle nyt kuiskaan näkemiin, vaikґ tahtoisin mä kaupunkiin, 
Sun kanssasґ Liisa pienґ, 
sun kanssasґ Liisa pienґ.

Askeleesi siellä, kauniin käyntis myös,
ne tuntee lyhdyn siellä, miґ jälleen loistaa yösґ.
Jos en mä enää tavallain, sen lyhdyn alla seisoain,
Sun kanssasґ Liisa pienґ, 
sun kanssasґ Liisa pienґ.

Kaikki sumuun häipyy, maa ja taivaskin,
Huulillasi säihkyy nimi rakkahin.
Luokses mä unelmissain saan, taas lyhdyn alla kohdataan,
Kuin ennen Liisa pienґ, 
kuin ennen Liisa pienґ.