- Dorogoi dlinnoju -
Säv. Boris Fomin, san. Konstantin Podrevskij, suom.sanat Reino Bäckman
1978

Se majatalo mieleen usein palaa
Siellä istuin illat hämärät
Ei tarvinnut siellä juoda salaa
Siell' kaikki keskenään ol' ystävät

Oi niitä aikoja, oi niitä aikoja
Ne tahtoisin niin elää uudelleen
Tuo aika rakkauden
Tuo aika [bad word] 
Ne tahtoisin niin elää uudelleen

Vuodet on nyt vierineet vain ohi
pilvilinna pois on kulkenut
Talon eessä vain on tyhjä tori
Menneisyys sen on nyt sulkenut

Peilistä nyt näen kuvan oman
Ystävät on kaikki poistuneet
Muiston heistä näen kovin soman
Lohduttaa voi mua vain kyyneleet

Joskus kuulet [bad word] niin kuin silloin
Vierellä nuo ajat ihanat
Nyt majatalon eessä seison yksin
Menneet on nyt pois ne unelmat