Minä en ole mikään sanomaan,
Että onko tässä maailmassa
Jotain suurempaa, joka ihmisiä
Yhteen kuljettaa. Minä en ole
Mikään neuvomaan, että pitäisikö
Ikuisuuksiin asti sitä oikeaa
Odottaa, vai ottaa joku, jota edes
Vähän rakastaa. En varmasti tiedä,
Että miten siitä selviää, jos on
Sen oikean jo löytänyt ja sen
Yhtäkkiä menettää.

Kaiken ei tarvitse olla täydellistä.
Kaiken ei tarvitse mennä, niinkuin
On etukäteen suunniteltu, niin
Kuin tähtiin kirjoitettu. Joskus
Täytyy elämän potkia turpaan niin,
Että sattuu kunnolla, muuten ei
Voi onnea oikeasti tuntea ja kun
Se sattuu kohdalle, niin se tuntuu
Siltä, niinkuin joku päästäis kädet
Kurkultas ja sanois: "Nyt saat
Hengittää."

Miten siihen sitten suhtautua, jos
On vuosikaudet opiskellut vääriä
Aloja, Kela hengittää niskaan,
Rahat on loppu ja liian kauan
Sitten viimeksi herännyt oikeeseen
Duuniin kuudelta? Pitäis joltain
Uudelta kantilta elämää katsoa,
Mutta jos ei ole ketään, kenen
Vuoksi yhtään mitään saavuttaa, se voi
Olla vähän vaikeaa.