Satu peikoista (исполнитель: Kotiteollisuus)
[bad word] [bad word] Toisiinsa kietoutuneina He kulkevat metsän halki Heille tuntemattoman Pienille loputtoman [bad word] Peikko Takkutukka Ja Heikko-Peikko Pelokas Molemmat niin urheina Ovat toistensa tukena Mitä puiden takana heitä odottikaan? Niin kaunis kukka Jota ei osaa sanoin kuvailla Sen tahtoi [bad word] pikku takkutukka Lyijynraskaita Jalkojaan ei tunne kumpikaan Ei maailmaa Ympärillään pelkkää harhaa Halki jäätyneen maan He kulkevat käsikkäin Katsomatta toisiaan Sanomatta sanaakaan Jään pinnasta peilasivat uurtuneita kasvojaan Silmät niin vettyneet Ovat isäntiinsä pettyneet Se kukka kuoli ja Takkutukan kyyneliin Hukkui Heikko-Peikko Niin se vain menee Ei aina käykään niin Kuten [bad word] pikku takkutukka Sormet vieraat soittavat Tätä soitinta Kuoleman sormet kylmät ja kankeat Astun sisään portista Vieras maailma Avautuu sen takaa, Maisemat ankeat Nyt sanat on sanottu Laulut on laulettu Aamun koittaessa Ilta jo hämärtää Kun hukun itkuuni Toivon että jää Edes kauniin kukan nimi Tänne elämään [bad word] [bad word] Tale of Trolls Arms wrapped around each other they walk through a forest, that they do not know, that to such small trolls seems endless. The [bad word] Tangle-Hair and the troll Heikko, Full-of-Fear both oh-so-bravely stand to support each other. What would await them beyond the trees? flower so very beautiful, that can't be described in words. And the [bad word] Tangle-Hair, wanted it for himself. Neither of them can feel their leaden legs The world is not. Around them all is illusion. Across the frozen land they walk hand in hand, without glancing at each other without saying a word. They saw their groovy faces on the surface of the ice. The eyes, all watered over, are dissappointed in their masters. The flower died and in the tears of Tangle-Hair did drown the troll Heikko. That’s how it goes: It won't always be [bad word] the little Tangle-Hair, wished that it would. Strange fingers play this [bad word] The fingers of death, cold and stiff. I step in through the gate. strange world opens up beyond, bleak landscapes. Now are the words spoken. The songs are sung. Already at the dawn of day, is evening dusk on its way. When I drown in my tears, I wish there will be left if only the name of the beautiful flower to live on in here.