Kerran kuljin yössä korven,
lepikossa pilpattelin,
öitsilempi mielessäni
levotonna mieletönnä
mettänpeittoon niinpä jäihen
kaotuimpa maitten alle

Sillä laulaa luikuttelin
soitin soittoo suuna päänä
On se mieleen siellä alla
mettänpeiton valtiaalle

vuoren alla vanha voima
tammen alla suuri mahti

Enpä tiennyt enpä tainnut
päivän kulkuu tutkannutka
enpä tainnut enpä tiennyt
missä lienin missä lauloin

Kauvan lauloin, kauvan soitin
kauvan [bad word] Meni mieli muille maille
kiihko kauvaksi katosi

Ikiunho vuoren alla,
ikijätti tammen alla,

Sielt kun viimein poises päasin,
perkoille pirttiseeni
unimuisto mielessäni,
pelko pieni pääkopassa.

Kerroin kullasta, kerroin ajioista
kerroin, paikoista käskemäti,
Lauloin kullasta lauloin ajoista
Lauoin kenkään pyytelemäti.