Etäällä pohjan mailla 
hylätty järvi on,  
nimeä saaret vailla,  
ja ranta alaston. 
Hein`ajalla sen sulaa jää, 
kun kesä Lappiin kiirehtää;  
mut syyskuun yö sen aallot 
taas jälleen jäädyttää. 
 
Ja vuoret kuvastuvat 
sen kalvoon sinervään,  
ja lappalainen silloin 
käy kalaa pyytämään. 
Siell` uipi sorsa [bad word]  
ja peuralaumat rannall´ on,
ja taajat sääskiparvet 
pimentää auringon. 
 
Ja kerran tietää tahtoi 
nyt lappalaiset nuo, 
kuink, syvä olla mahtoi 
Inarijärvi tuo. 
Köys` katkes; laulu kuultihi
”Niin syvä on kuin pitkäkin!”
–  Sen syvyyttä ei ole 
mitattu sittemmin. 
 
Oi, järvi pohjolassa,  
sä köyhä-maineinen,  
ei toista maailmassa 
sun laistas, poloinen; 
siell` lymyss` olet vuoriston
hylätty, halpa, arvoton, 
ja lyhyet on kesäs 
ja talves pitkät on.