Seittämän oikee riviin, syntyi kallioon kivi,
äidiltä elämän ilo, isänsä sukunimi.
Ne pitkät pellot ei elättäny kauaakaa,
ei kiinnostanu koulut, poika halus laulaa vaan.
Pakkas reissumies reppunsa hyvin nuorena,
leipänsä pieninä [bad word] pitkin Suomea.
Tie pitkää ja kivistä,
mut seuraavat rivissä jo odottamas vuoroonsa ja siivuunsa mun tilistä. 

Mentävä sinne missei pendolinot pysähtele,
maamme ytimeen pienemmille pysäkeille.
Juna kulkee syvälle Suomen sydämeen,
matka jonka taitan päämäärää tärkeempi edelleen.
Suuret miehet nousee teoill' esiin kansasta,
säälii saa kuka vaa, mut kateus pitää ansaita.
Tie antaa mulle kaiken vaik myös paljon vaatii,
Siperia opettaa, no nii opettaa pohjanmaakin. 

kertosäe:
Matka jonka kuljet, on tärkeämpi kuin päämäärä
Näillä teillä sydän tuntee, ota - anna jos tarjotaan
Matka jonka kuljet, onni kaihtaa oikovaa
Enhän tiedä teistä, mutta meille matka on määränpää 

Mä näitä polkuja tallaan, jalat paljaaltaan,
geenit puoliks etelästä puoliks pohjois-pohjanmaalta.
Näillä lakeuksilla parrasvalojen partaalla,
mikään ei maistu karvaalta kun maun peittää maltaalla.
Maine on katoavaista, kelit petollisia,
vaik' ilmeet totisia, en pelkää polliisia.
Tarpeeks parkkiintunu, hyvin ravittu,
en valinnu tätä reittii, vaan tää reitti valitsi mut. 

Harvoilla täällä pysyy ohjakset käsissä,
näillä markkinoilla myydään pelkästään sikaa säkissä.
Ulkopuolelt' ei nää mitä niis' on sisällä,
julkisuus hyvä renki mut hyvin huono isäntä.
Vaik' on jotai jääny käteen tällä taipaleella, [bad word] ei tuoda eteen tarjottimella.
Ja talo rakennetaan aina kivi kerrallaan,
tiilet ei kävele pihaan täältä ne on haettava. 

kertosäe 

Suunta selvillä, mun ajatukset taakse jääneet.
Tarina jatkuu, tiessä vaan palavat renkaan jäljet.
Päästäkseen määränpäähän pysyttävä matkalla,
aion selvittää mitä on seuraavan mäen takana. 

En tahdo perille vielä, mä viihdyn matkallani.
Elän hetkelle, arvostan joka askeltani.
Maisemat vilisee, se on mulle rikkautta.
"Mä vedän pohjanmaan kautta.