Rakastamme aivan kuin
tarinaa olisi vielá jáljellá
onnellista loppua
odotamme siellá

missá Jumala nauraa kirkoille,
papeille, rituaaleille,
kauniille alttaritauluille
koko maailmalle

En voi tarjota lohtua
sillá olen vain ihminen
en voi tarjota lámpálá
sillá itsekin palelen

Kaikki meistá hamuaa
edes pientá palaa taivaasta
kuolon kainalossa
táállá Kaiholassa

maailmassa, jossa
kási muuttuu luiseksi nyrkiksi
pilvilinnat tomuksi
haavekuvaksi

En voi tarjota lohtua
sillá olen vain ihminen
en voi tarjota lámpálá
sillá itsekin palelen
ja maata astelee
varjo mustuvan taivaan
ylláán yáln kylmá laulu