Hän aamukahvin vuoteeseen on tuonut rakkaalleen
Valo taittuu ikkunasta onnen hetkeen jokaiseen
Saa peiton alla koko päivän tehdä taikojaan
ja tuntea kun lumi peittää maan

Hän risti kädet, käänsi katseen hiljaa ylöspäin
ja kiitti miten onkaan saanut rakkautta näin
Aina toivoi kyllä paljon mutta saikin enemmän
vaan ei yhtä tiennyt hän:

Niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen
on puhdas niinkuin hanki helmikuisten aamujen
voi kunpa joskus kauemmin sen loisto kestää vois
vaan illan tullen katoaa ja tummuu aina pois

Ei koskaan kysy saapuessaan lupaa [bad word] 
ja kyyneleitä erottaa voi pieni ikuisuus
Kun lapsi pitkän päivän jälkeen syliin nukahtaa
tai pyytää kotiin palaamaan

Niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen....

Niin aamu astui ikkunasta sisään huoneeseen
Hän valvottuaan taittoi vielä viestin kirjeeseen
pihamaalla katson miten kaunis voikaan olla maa
vaikkei ole Jumalaa

Niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen....