Kukat kauniit aamuun sulle toisin
 ja niiden tuoksuun nään sun heräävän
 syliini mä ottaa sinut voisin
 muuttumaan sun mieles jos vain saan
 kuiskaa korvaan sana, jos en söisit
 saisit multa taivaan sekä maan
 sävel kaunis meille soida voisi
 muuttumaan sun mieles, jos vain saan

 Sulle toisin onnen niin
 ja sen kun noisin lankoin kultaisiin!
 kaiken kauniin päällä maan,
 mä sulle saan sen nyt kai ojentaa
 jos kaiken kauniin sen,
 sä huolit kerran rakkauden.

 Mutta miksi kukat sulle toisin
 Ne joku muu voi sulle ojentaa
 Onnesta jäi jälkeen pelkkä muisto
 kyyneleet vain silmiin kohoaa

 Sulle toisin onnen niin
 ja sen kun noisin lankoin kultaisiin!
 kaiken kauniin päällä maan,
 mä sulle saan sen nyt kai ojentaa
 jos kaiken kauniin sen,
 sä huolit kanssain rakkauden.

 Tämän kaiken voisin sulle antaa
 Sen satukirjasta mä ojennan
 kuulen musiikki taas soi
 rakkauden meille toi
 vielä ehkä vielles muuttaa voit
 vielä siis, jos muuttaa vain mä voit.