Nukkuu korpi, ja nyt, aatoksissain mina matkaa teen 
Yli metsien, uinuvan veen 
Kuutar taivaan yon valaisee 
Maalaa maiseman, pohjoisen siimeksen 

Unta onko taa, 
Vai kuolema jossa palata sinne saan missa 
hiillos jo luovuttaa lumen alla 
Kun astun maailmaan, eramaan aikaan 

Ensilumi satoi kahdesti 
Maalasi sieluni taulun 

Taa jylha kauneus ja aareton yksinaisyys 
Lapsuuteni metsan, taivaan 
Kaikuu se haikeus halki tan matkan 
Aamun tullen yo tarinansa kertoo 
Jylha on kauneus ja aareton yksina isyyteni 
Sita henkeensa halajaa 
Kehtoni hauta, hautani paikka 
Eramaan viimeinen on 

Minne katosivat muut 
Suon noidat, neidontornit 
Ja varjoissa havisevat puut 
Kielon istutin ikihankeen 
Ja hiljaisuuden tultua luotin tulevaan 

Ensilumi satoi kahdesti 
Maalasi sieluni taulun 

Taa jylha kauneus ja aareton yksinaisyys 
Lapsuuteni metsan, taivaan 
Kaikuu se haikeus halki tan matkan 
Aamun tullen yo tarinansa kertoo 
Jylha on kauneus ja aareton yksinaisyyteni 
Sita henkeensa halajaa 
Kehtoni hauta, hautani paikka 
Eramaan viimeinen on