Metsään on iäksi mieli,
havukoihin hengen tahto.
Siellä kuuset kurkottavat,
pyhät pihlajat elävät.

Sinne mieleni on mulla,
tahto taivalten takana.
Metsään on iäksi mieli,
kuusikossa on kotini.

On vain onni ottamatta,
tuuri tuon on tietämättä.
Siellä vain uneni käyvät,
majat mieleni menevät.

Metsään on iäksi mieli,
lammen rannalle haluni.
Vedet on siellä koivun alla,
lehdet lehvien ylennyt.

Sieltä löydän lintumielen,
voiman varjojen välille.
Metsään on iäksi mieli,
alle aikain sammalpolku.

Siellä suo on rauhan aitta,
veranta vesien niitty.
Siellä mieleni makaisi,
onni tumman tunnon veisi.