Sä tunnet kuinka sua ylös revitään 
sä kuulet ääniä,mutta et näe ketään 
Joku sulle huutaa,koetat silmäs avata 
keskeltä usvan joku sua tuijottaa 

Harmaassa huoneessa sä leijut katossa 
alhaalla näet itsesi vuoteella makaavan 
Nyt kiidät kuilun läpi kohti valoa 
kunnes heräät kipuun rintaan pakottavaan 

Maasta olet tullut,jälleen maaksi olet tuleman 
Ei löydy armo maasta,ei vedestä,ei tulesta 
Maasta olet tullut,jälleen maaksi olet tuleman 

Sut sidottu on letkuihin muovisiin 
olet kuin sätkynukke suuren mestarin 
Sä revit kahleet pois ja pääset vapauteen 
vain pitkä viiva kertoo matkan loppuneen