Rakkaus on hulluus

Aamulla kun saavun, niin mä sua aattelen.
Ja poistuessa illalla taas tunnen kaipauksen.
Viikonlopun tunnit ovat yhtä ikävää,
Kun moneen, moneen aikaan en sinua mä nää.

Pois mä lähden täältä nyt, pois, kauas katoan.
Työpaikan pulpettini muille luovutan.
Sinun vuokses lähden, senhän tiedätkin,
Niin epätoivoisesti mä sua rakastin.

Rakkaus on hulluus, hulluus suunnaton,
Rakastuneen maailma sijoiltansa on.
Ei hän muuta muista, ei hän muuta nää,
Tunteitaan vain jauhaa, hän ken yksin jää.

En sinua voi unohtaa, en mielestä sua saa.
Mutta ehkä etäisyys hieman helpottaa.
Ettei rinta pakahtuisi [bad word] tunteeseen,
Kun [bad word] nään autos lähteneen.

Rakkaus on hulluus, hulluus suunnaton,
Rakastuneen maailma sijoiltansa on.
Ei hän muuta muista, ei hän muuta nää,
Tunteitaan vain jauhaa, hän ken yksin jää.

Onnettoman rakkauden lie [bad word] keksinyt,
Kammioista Helvetin sen aineen kerännyt,
Ettei saisi ihmislapsi rauhaa päällä maan,
Että tuntis kaipauksen, vaan ei onneaan.

Rakkaus on hulluus, hulluus suunnaton,
Rakastuneen maailma sijoiltansa on.
Ei hän muuta muista, ei hän muuta nää,
Tunteitaan vain jauhaa, hän ken yksin jää.

Rakkaus on hulluus, hulluus suunnaton,
Rakastuneen maailma sijoiltansa on.
Ei hän muuta muista, ei hän muuta nää,
Tunteitaan vain jauhaa, hän ken yksin jää.

Rakkaus on hulluus... (Rakastuneen maailma sijoiltansa on)