Päästä irti.
Päästä irti.

Ateria katettuna kolmelle, mies lähti veikkausta viemään.
Elina nostaa poikansa polvelle, kakstoist kuukautta jo tipotiessään.
Huolehtinu hulluna, vielkää ikävä ei anna nukkua.
Iltasin yksinään tuhonnu punkkua, jos vain vois sois huoliinsa hukkuva.
Se ei tee sitä Eemelin vuoks, vaik toipuminen veis kymmenen vuot.
Sydän hakkaa, hei se ei kylmene, Elina voimissaan tietää nyt sen et'.
Meille on suotu vaan yks elämä, eikä se sika saa kyyneltäkään.
Nyt herätään, eikä se sika ansaitse kyyneltäskään.

On suvi vaihtunut nyt syyssateisiin, ja taivas on taas hieman harmaampi.
Älä katkeroidu kahleisiin vaan päästä irti, päästä irti.
Vaan päästä irti, päästä irti.

Vuodet joutuu, Eemeli menee ens vuon esikouluun.
Vuosia vei, Elina on kunnos uudes kaupungis uudes asunnos.
Seinät ei jatkanu kaatumistaan, kun yhtenä päivänä yhtäkkii uus onni löytyyki naapurista, ettekä te oo enää vaa ystävii.
Paras yllätyksist on, Eemeli saa ennen joulua siskon.
Mikäs siinä, lunta luodessa, me ollaan onnellisia sun puolesta.
Puhelu keskel yöt, valot päälle "Älä vastaa" soittaa.
Akseli, sitä sä et sano ääneen. Kaipa se kaipaa vaan tavaroitaan.

On sade vaihtunut nyt poutapilviin, kuin taivas ois taas auki teillekkin.
Älä palaa pahan kahleisiin vaan päästä irti, päästä irti.
Vaan päästä irti, päästä irti.

Akseli moi, sori vähän sekasin, selvänä ei voinu yhteyt ottaa.
Tää syypää, ite mä tän petasin, mulla ei enää mitää ylpeyt ookkaa.
Miettiny muutaku mun etua, ei Eemeli enää edes tunne mua.
Ainut taakka sydän kylmä harmaa, sori mut sä hairahdit tyhjään arpaan.

On suvi vaihtunut nyt syyssateisiin, ja taivas on taas hieman harmaampi.
Älä katkeroidu kahleisiin vaan päästä irti, päästä irti.
On sade vaihtunut nyt poutapilviin, kuin taivas ois taas auki teillekkin.
Älä palaa vaan kahleisiin vaan päästä irti, päästä irti.