Hiljalleen tummuva maa
 hetken kauniin mieleen saa
 kaiken taas muistan kuin
 eilisen päivän
 muistan tuon tähtien vyön
 valaisseen hohteellansa sydänyön
 ja myös pienen hymyn häivän
 jälkeen suudelman

 Kun katson tähtiin hopeisiin
 samoin taas tunnen kuin me tunnettiin
 sormin kuin niin uteliain
 kättäsi kosketin hiljaa vain

 Kun katson tähtiin hopeisiin
 palata saan hetkiin kauneimpiin
 koskaan nähdä en saa
 upeampaa
 aamua nousevaa

 Sydämes holveihin vain
 silloin mahtui maailman
 enää ei ystäväin
 polkumme kohtaa
 siksi mua näin lohduttaa
 tähtien kirkastama taivas saa
 ja ne kerran luokses johtaa
 siellä koti on

 Kun katson...