rannan kailasaareen
tyttö vehnän vaalee
liekin lailla huiviaan heiluttaa
vastapäiseen rantaan
tyyni vesi kantaa
puheen sorinat ja [bad word] tavallisen tyttö, tavallisen poika
tavallisen lailla tahtoo ahertaa
ei kanna synnin säkkiä sydän syvää pläkkiä
elokuu on hopiaa, haaveita vaan
käden tyttö ojentaa ja vielä onnensa saa
vastaan juoksevan kietoo lämpöön syliin
suojaan kaikelta
lahden taakse poukaman
näet heidän soutavan
ukkoslinnut huutaa jo taivaalla
myrskypilvet riehuvat
aallot alla kiehuvat
maailma se muuttuu, meitä keinuttaa
tavallisen tyttö, tavallisen poika
tavallisen lailla tahtoo ahertaa
paljain jaloin kulkevat, polun pohjat tuntevat
yläalamäkeä päivät olla saa
käden tyttö ojentaa ja vielä onnensa saa
vastaan juoksevan kietoo lämpöön syliin
suojaan kaikelta
käden tyttö ojentaa ja vielä onnensa saa
vastaan juoksevan kietoo lämpöön syliin
suojaan kaikelta
käden tyttö ojentaa ja vielä onnensa saa
vastaan juoksevan kietoo lämpöön syliin
suojaan kaikelta
onnen sepän takomat
sattumat ja salamat
koskaan ei voi tietää, kummanko saa
jos rakkaus on lakia
onni suuri avara
lukemattomat tähdet kimaltaa taas
tavallisen tyttö, tavallisen poika
tavallisen lailla tahtoo ahertaa
leivän reikä levenee elon eväät kevenee
mitä minä saan – ollahan ny vaan
käden tyttö ojentaa ja vielä onnensa saa
vastaan juoksevan kietoo lämpöön syliin
suojaan kaikelta
käden tyttö ojentaa ja vielä onnensa saa
vastaan juoksevan kietoo lämpöön syliin
suojaan kaikelta